Kianto-näytelmässä tökkii jälleen..

Arghh!!!
Eilen Ilmari Kianto-näytelmän harjoituksissa oli näytelmän puvustaja paikalla. Hän sotki täysin minun roolini herra Kiannon rakastajattarena tietämällä paremmin, että Sirkka-Liisa oli hyvin uskonnollinen ja vakava nainen. Koko rooli puolestaan oli rakennettu sille pohjalle, että Sirkka-Liisa on antiloopinkoipinen tanssijatar, joka on aivan erilainen, kuin Ilmarin kaikki muut naiset.

Meidän Sirkka-Liisamme oli alunperin pieni rietas tuliluontoinen piikanen, mikä on oikeastaan juuri niin kaukana puvustajan näkemyksestä, ja ehkä todellisuudestakin, kuin olla saattaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että koska kukaan ei kuitenkaan muista Sirkka-Liisaa mistään todellisuudesta (hänestä on hyvin vähän kirjoitettua asiaa jäljellä), ja koska kuitenkaan emme ole tekemässä mitään historia-dokumenttia, niin tällainen todenmukaisuuden vaaliminen on jopa hieman turhaa. Ainakin silloin, jos todenmukaisuuden hintana on koko tähän asti tehty neljän kuukauden työ. (Ensi-iltaan on aikaa vajaat kolme viikkoa.)

Puvustaja voi olla ammattilainen, mutta olen silti sitä mieltä, että puvustuksen pitäisi antaa vielä lisää tukea sille mitä on valmiina, ei suinkaan vetäistä mattoa jalkojen alta.