Aamu

Minulla oli eilen virallisesti viimeinen työpäivä siinä paikassa jossa olen ollut. Töissä käymisen lopettaminen on ehkä ihan fiksua sellaisessa tapauksessa, kun ei ole ehtinyt käydä siellä kahteen viikkoon, eikä sinne oikeastan ehdi kahteen seuraavaankaan viikkoon.

Koulujen pääsykokeetkin alkavat pikkuhiljaa olla käsillä. Pääsykoejono aloittaa purkautumisensa ensiviikon maanantaina olevilla amiksen pääsykokeilla. Ko. ammattikoulu lähetti minulle viimeviikolla pääsykoekutsun, ja sitten se vielä jälkikäteen postitti minulle erikseen kartan, jonka turvin löydän rautatieasemalta koepaikalle. Pitäneekö tästä päätyä johtopäätökseen, että keskiverto amikseen hakija on siinämäärin avuton tapaus, että se ei saa reittiä itse selvitettyä...

Huhhui kun nukuttaa. Olen menossa vielä kajaaniin tänään, säestykseen, mutta en kyllä jaksaisi ihan. Lähteekö joku mukaan?

Ps. Joudun ehkä perumaan joitain aiempia puheitani pianonsoittoon liittyen: Minulla nimittäin oli toissapäivänä todella hauskaa pianon kanssa, kun harjoittelin nelijakoisen kappaleen säestystä (lue tässä tapauksessa: humppakomppia) eräällä Kotiteollisuuden kappaleella. Kappale on nuotteihin kirjoitettuna sangen mielenkiintoisen näköinen: A-osa on koostuu yhdestä äänestä, ja siinä on kaksi sointua. Sävellajina on a#-molli (seitsemän korotusmerkkiä). B-osa moduloituu D-duuriin (viulunsoittajille hyvin sympaattinen sävellaji), mutta sen voi niinikään kirjoittaa yhdelle viivalle: pallero viivalle, viivan päälle ja viivan alle. Tein kappaleesta myös pienoismuotoanalyysin, ja totesin, että kappale on muotoa "Parisikermä AB".

Orkesteriproggisten välipäivien aikaansaannokset

Minun pitäisi valmistautua pääsykokeisiin, eli toisin sanoen minun pitäisi työstää esityskuntoon noin 16 kappaletta ja yksi asteikko kolmisointuineen. Minä en tee asian eteen mitään, vaan olen alkanut kehitellä kaikenlaisia sijaistoimintoja.

Nukkekotiprojekti on nimittäin viimein lähtenyt käyntiin. En ole vielä saanut rakennettua taloa, tai edes hankittua siihen tarvittavia materiaaleja, mutta on kuitenkin jo alkanut rakentelemaan muita esineitä. Ensimmäisenä olen virkannut nukkekotiin sängynpeitteen joka siis näkyy kuvassa. Lisäksi olen kutomassa juttua, josta en tiedä vielä, mikä siitä tulee. Sänkyä on vielä tarkoitus maalata, harmi vaan että siirtokuvakukat jäävät sitten peittoon, ja siihen tulee myös varmaan jonkunlainen patja ja tyynyjä. Nämä jäävät kuitenkin ensiviikkoon, sillä loppuviikko vierähtää Messiaksen taivaisessa orkesterissa.

Kuulumisia Ankun oikean käden pikkusormenpäästä.

Selvästikin pianonsoittamisen inhoamisesta kirjallisessa muodossa on jotain hyötyä. Patoutumien purkamisen jälkeen minun oikeaan käteeni on nimittäin kasvanut jonkinlainen pianonsoittohermo, jonka ansiosta oikean käden sormet soittavat nyt yksitellen, eivätkä kaikki yhtä aikaa: näin ollen pianonsoitto kuulostaa huomattavasti aiempaa vähemmän rymistelyltä.

Virallisesti tästä päivästä alkaa kahden viikon orkesterisoittoputki. Toivottavasti minun uusi ihku pianohermoni ei surkastu, sillä en ehkä ehdi hirveästi harjoitella pianolla. Pakkaan kuitenkin pianomatskut mukaa ihan vain varmuuden välttämiseksi.