Tänään tein taas vaihteeksi jotain, mitä en ole koskaan ennen tehnyt. Löysin nimittäin itseni pitämästä stemmaharjoituksia lastenorkesterin 2-viulusektiolle... mikä oli jännittävää. Ei nimittäin voi edes tajuta, mitä kaikkea pitäisi muistaa sanoa ääneen. Varsinkaan kun ei yhtään tiedä, mitä ne osaavat ja mitä eivät. No, saimme käytyä isomman kappaleen läpi, vieläpä ihan siedettävästi. Emme kuitenkaan ehtineet sitä, joka olisi pitänyt primavistata läpi, sillä 45 minuuttia osoittautui hyvin lyhyeksi ajaksi. No huomenna jatketaan, orkesteri tosin vaihtuu.
Tänään oli ihan järjettömän loistelias laulamispäivä. Viimeviikolla työstettäväksi otetut harjoitukset osoittautuivat toimiviksi, joten laulettuani viikon pörröiset kissanpennut mielessä, jokin oli alkanut toimia. Itse en ole vielä ihan paikallistanut, mikä toimii, vaikka huomasinkin sen toimivan. Mutta laulutäti myös sanoi että toimii, joten kyllä kai se silloin toimii. :D
P.S. Eilen minua vastaan käveli hevoinen! Jo oli viimein aikakin, olen nimittäin asunut kohta puoli vuotta heppatallin vieressä (heppatallin ja mielisairaalan välissä), mutta tähän asti olen nähnyt vain hepan kengänjälkiä lumella ja maastossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti