Eli tavarat vaihtoivat paikkaa. Uusi maja on suhteellisen lähellä koulua, viidennessä kerroksessa ja melkein järven rannalla. Ei hullumpaa. Paitsi että uusi solu on jopa minun mittapuullani aivan hävyttömän sotkuinen. Likainen! Vanha solu saattoi kyllä välillä olla hieman sekainen, roskiskaapin ovi ei ehkä aina mahtunut kiinni, ehkä pahvin ja paperinkeräyslaatikot hieman pursuilivat yli, ehkä tiskivuoret välillä kasvoivat lähes Kilimanjaron korkuiseksi ja ehkä biojätepussi meinasi välillä lähteä itse kävelemään, mutta mikään ei vedä vertoja tälle! Näinpä suunta otettiin heti ensimmäiseksi siivousvälinekauppaan.
Aamulla kello 7.00 käynnistyi pölynimuri. Tuossa vaiheessa saattoi vain toivoa, ettei huoneistossa ole kämppiksiä, ne kun eivät olleet vielä näyttäytyneet. Imuroinnin jälkeen tartuin mopin varteen ja pesin kaikki lattiat, minkä vuoksi niiden väri muuttui. Moppasin jopa kylpyhuoneen lattian, enkä muuten kertakaikkiaan tajua, miten senkin voi saada niin likaiseksi kuin täällä. Epähuomiossa satuin lisäksi huitaisemaan märällä rätillä seinään, minkä vuoksi jouduin toteamaan, että myös seinät olivat melkoisen kuonakerroksen peitossa, kylppärin laatoituksen kun olisi kuulunut olla valkoinen.
Siivoamisen jälkeen kävin uimassa, minkä jälkeen siivosin vielä lisää, hankittuani
lisää, tällä kertaa vessan siivoukseen paremmin sopivia välineitä ja myrkkyjä. Kylläpä nyt kiiltää. (Paitsi että keittiössä on kauhea sotku, ehdin nimittäin kokatakin.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Montas kämppistä sulla on siellä sottaamassa? Mulla taas on päinvastoin täällä, siivooja käy joka torstai siivoamassa koko talon, jopa minun huoneen. Kummaa. Minustakin varmaan tulee sottapytty kunhan pääsen omaan kämppään taas...
Ei ole kuin kaksi, joista toinen murjottaa visusti omassa huoneessaan, eikä näinollen ainakaan siivoa. Toinen taas ei siivoa, koska se toinenkaan ei siivoa. Mutta koska minä kyllä aion käyttää tuota keittiötä ja muitakin yhteistiloja, niin niiden on syytä olla siistejä.
Lähetä kommentti