Syksy on tulossa. Sen huomaa siitä, kuinka minun kalenterini alkaa täyttyä kaikista kummista jutuista: viulutunneista, teoriaopinnoista, orkesterista ja jopa koulunkäynnistä. Vielä sinne ei ole laitettu saksofonitunteja eikä sitä kuoroa, jota ryhdymme puuhaamaan. Lisäksi minä olen menossa töihin. Kolmeksi illaksi viikossa, joten toivon, että saan muita juttujani soviteltua päiviksi (kuten esimerkiksi juuri ne saksofonitunnit ja kuorot).
Tämän hetken kiinnostavin proggis on Soivassa metsässä 29.8. järjestettävä Taiteiden yö, johon olemme eräiden mörköjen kanssa menossa soittamaan. Kävimme jo katselemassa metsässä paikkaa, johon voisimme mennä rääkymään. Löysimmekin hienon tasanteen kolmen suuren kuopan keskellä olevalta mäeltä. Paikka on juuri sopivalla etäisyydellä tiestä, ja se näkyy moneen kohtaan.
Pahaksi onnekseni minulla näyttää olevan niin paljon syksy-juttuja, että en ehdikään teatteriin. Se on harmillista, sillä olen suunnitellut sitä koko kesän. Ellei sitten joku järjestä sunnuntaiteatteria! Sunnuntaipäivää en ole vielä saanut ohjelmoitua mihinkään hyötykäyttöön, sillä sunnuntaita pidetään loukkaamattomana vapaapäivänä. Silloin ei tehdä mitään älykästä, paitsi ne jotka pääsevät töihin silloin. Jos sunnuntain lisäisi mahdollisten "tehdä jotain" päivien joukkoon, viikossa olisi käytännössä yksi päivä enemmän. Sehän ei koskaan olisi pahitteeksi, eihän?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Itse haluaisin, että päivissä olisi enemmän tunteja, ni sais nukkua rauhassa, tehdä iltaisin omia juttuja sen sijaa, että suoraan koulun jälkeen tallille ja sieltä kotiin tekeen vähän läksyjä ja nukkumaan.
Lähetä kommentti